Korvasienet aloittavat satokauden putkahtelemalla kalkkipohjaisiin mäntymetsiin, joiden pintakerrosta on rikottu. Hakkuuaukea, jossa on jonkin verran pintakerrosta, ja alla sorakkoa on usein korvasienelle otollinen paikka, jos rihmastoja on. Koska korvasieni kasvaa kahdessa viikossa poimintamittaansa, ja esiintyy usein vain muutaman vuoden samassa paikassa, täytyy keräilijöiden olla hereillä. Facebookin sieniseurojen sivut antavat osviittaa siitä, milloin milläkin alueella satokausi on kuumimmillaan!
Sopivat hakkuuaukeat on hyvä merkitä ajoissa karttaan, ja sitten kun koivu on hiirenkorvalla ja käki kukkuu, kannattaakin suunnata aukealle, erityisesti auringon lämmittämille rinteille. Hakkuuaukea ei saa olla liian tuore: jos kaadettujen puiden neulaset ovat vihreitä, satoa ei vielä ole saatavilla. Satoa tulee vasta noin 2-3 vuotta vanhalle hakkuuaukealle muutamana keväänä. Sitten on aika taas etsiä uusi apaja.
Kuitenkin, jos olet oikeaan aikaan oikeassa paikassa, ja ilmastokin on ollut kohdillaan korvasienten kasvun kannalta, korvasienisatoa voi saada jopa saaveittain.
Korvasienet tulee ryöpätä keittämällä sienet vähintään kolmeen kertaan, n. 10 min kerrallaan. Jokaisen keittokerran välissä sienet on hyvä painella kuivaksi siivilässä, ja huuhdella ne puhtaalla vedellä. Myös keitinvesi voi aiheuttaa myrkytysoireita, joten ryöppäystilan tulee olla hyvin tuuletettu. Me usein keittelemme sieniä sarjatyönä ulkona isossa kattilassa induktioliedellä, joka on nostettu mökin terassin pöydälle. Silloin tuuletuksesta ei tarvitse välittää, ja parasta on että työn ohessa saamme nauttia sääskettömästä alkukesästä muuttolintujen ääniä kuulostellen.
