Ilmastonmuutoksen ansiosta moni eteläinen laji leviää myös pohjoisille metsämaille. Näin on käynyt aiemmin etelän herkkuna pysyttelevien suppistenkin kohdalla. Vuosi vuodelta kuuluu useammin kuiskintaa näistä löydöistä.
Suppilovahverot ovat selkeästi meidän suosikkimme paitsi makunsa, myös helppoutensa takia. Sen kun nostaa sieniryppään maasta, napsaisee sammaleet pois ja nostaa koriin. Puhdistamiseen ei tarvi tuhlata aikaa, sillä suppikset eivät jostain syystä madoille juuri maistu, joten sadon voi vaivattomasti laittaa pakasteeseen tai kuivuriin noin vain. Pakastamiseen käytän tilansäästön vuoksi pakastepusseja, joista ilman voin varovasti painella vähiin. Rapsakaksi kuivatut suppikset puolestaan säilyvät hyvin kuivassa, valolta suojaisessa paikassa lasipurkissa tai paperipusseissa.
Kannattaa merkata apaja tarkasti karttasovellukseen, sillä suppikset ilmestyvät samoille kasvupaikoille joka vuosi!
Nämä metsien sirot torvensoittajat viihtyvät kuusten kaverina, mutta olemmepa onnistuneet löytämään niitä ihan mäntyvoittoisilta kankailtakin. Suppis tarvitsee valoa, joten kuusimetsien valoaukot joissa kasvaa paksua sammalikkoa, kannattaa tutkia tarkoin.
Ensimmäinen pohjoinen apajamme löytyi kovalla työllä juuri näitä oppeja noudattaen, nenä sammalikossa kuljeskellen. Olin suppissilmääni käynyt harjaannuttamassa Turussa tätini kanssa, joten tiesin vähän, millaisissa paikoissa niitä voisi lymyillä. Suppis on ovela, miltei taianomainen sieni. Niitä ei aina ensin erota lainkaan, mutta kun yksi sieni löytyy, sillä on aina kaveri. Tai kavereita. Tai satoja kavereita! Yhden kun löytää, niin niitä ilmestyykin sitten vaikka kuinka monta. Suppis tykkää selvästikin soitella torveaan kuorossa. Ja voi sitä ilon määrää, kun apajalle osuu - tekee mieli alkaa lauleskelemaan tummatorvien tahtiin!
Suppilovahverokastike
Noin 1 l pakastettuja suppilovahveroita
2 rkl oliiviöljyä
3 tl osterikastiketta
2 dl kuohukermaa
Ota pussiin pakastetut suppikset esiin. Nuiji kevyesti pussia niin, että suppikset murskaantuvat sopiviksi paloiksi. Laita uunipataan yhdessä viipaloidun sipulin kanssa, lirauttele päälle öljyä. Anna sienten paahtua uunissa sen aikaa, kun valmistat muuta ateriaa, n. 30 min 200 astetta.
Kun sipulit ovat pehmenneet ja sienet kuivahtaneet napakoiksi, nosta ne pikku kattilaan paistumaan. Lorauta sekaan osterikastiketta ja kermaa, kiehauta kasaan ja nauti uusien perunoiden tai pastan kyytipoikana.
